"Olen koko ikäni ollut reilusti ylipainoinen ja yrittänyt etsiä itselleni sopivaa liikkumismuotoa, sellaista joka olisi kivaa ja mielekästä. Vaikka aina olen pitänyt liikkumisesta ja kokeillut lajia jos toistakin, on ongelmaksi aina osoittautunut fysiikkani; reilu ylipaino tuo vaikeuksia moniin liikkeisiin, liikkumiseen ja nopeuteen.
Kun keväällä 2019 näin Facebookissa mainoksen CrossFit Kirkkonummen erittäin huonokuntoisten ryhmästä, heräsi mielenkiintoni. Tämä matalankynnyksen ryhmä, johon sitten uskaltauduin menemään, oli ensimmäinen, joka boxilla aloitettiin ja se tuntui alusta lähtien oikealta. Ryhmässä ei tuomittu ketään, kaikki saivat olla omia itsejään ja kaikki halusivat löytää keinon liikkua. Valmentajat Tippe ja Rebe olivat alusta lähtien kannustavia ja kaikille liikkeille löytyi skaalausvaihtoehto, joka teki liikkumisesta helppoa.
Vuoden vaihteessa, 7kk sen jälkeen kun aloitin huonokuntoisten ryhmässä, siirryin peruswodien puolelle. Tämä pelotti todella paljon, mutta avuksi tulivat tutut treenikaverit huonokuntoisten ryhmästä, jotka olivat jo aiemmin ottaneet saman askeleen. Heidän, valmentajien sekä muiden normipuolen treenaajien tuella ja tsempillä siirto onnistui lempeästi. Siirtymisen jälkeen treenaaminen onkin noussut ihan eri tasolle. Se on säännöllistä, painoa on pudonnut noin 15 kiloa ja sekä liikkeet että oma jaksaminen ovat parantuneet.
Vielä 1,5 vuotta sitten en päässyt lattialta ylös ilman tukea ja kun ensimmäistä kertaa en sitten tarvinnutkaan tukea, oli edessä valtavia onnistumisen tunteita ja onnen kyyneleitä. Treeneissä annan aina kaikkeni, en luovuta ja kokeilen kaikkea. Ja jos jokin liike ei vielä mene, niin skaalaan. En koe, että vielä tässä vaiheessa skaalaaminen olisi jotenkin häpeä tai olisin huonompi kuin muut, vaan se, että yritän ja pysyn liikkeessä on minulle tarpeeksi. Voi olla liikkeitä, jotka tulen skaalaamaan koko ikäni, mutta en anna sen lannistaa. Huomaan kuitenkin päivittäin pystyväni tekemään enemmän ja paremmin kuin edellisenä.
Treenaaminen on pitänyt sisällään paljon onnistumisia ja itsensä ylittämistä, enkä kertaakaan ole tunnin päätyttyä lähtenyt boxilta fiiliksillä, että olisin epäonnistunut tai olisin huono jossain. Tuntien jälkeen tunnen AINA iloa ja kiitollisuutta. Iloa onnistumisesta, kiitollisuutta siitä, että saan tehdä tätä ihan huippu porukassa ja huippu valkkujen valvovan silmän alla. Aiemmin kun liikkuminen on ollut ehkä tietynlainen pakko, jotta pystyn toimimaan, on siitä tullut nyt ihana harrastus, jonne lähden mielelläni. Samalla siitä on tullut myös keino hallita stressiä ja tyhjentää päätä, kun maailma tuntuu liian rankalta.
Kaiken tämän lisäksi, en myöskään vuosi sitten uskonut, että tämän harrastuksen parista löytäisin vielä näin keski-ikäisenä ystäviä, mutta niin vain pääsi käymään. Tämän ihanan naisporukan kanssa tuemme ja tsemppaamme toisiamme sekä tunneilla että harrastuksen ulkopuolella"
Jos sinäkin haluat elämäsi kuntoon, niin liity TÄSTÄ tammikuun erittäin huonokuntoisten ryhmään!
Comments